Ikuisesti sinkku omasta tahdosta?

Törmäsin Iltalehden juttuun naisesta, joka kertoi haluavansa olla sinkku koko loppuelämänsä, puhtaasti omasta tahdostaan. Hänen kokemuksensa parisuhteista olivat ajaneet hänet siihen sillä hän on menettänyt uskonsa miehiin lopullisesti. Itselläni on takana rankkoja kokemuksia parisuhteista, enemmän huonoja kuin hyviä ja ajatus siitä, että päättäisikin olla loppuelämänsä sinkku, on käynyt mielessä yhä useammin. Tuntuu, ettei vaan löydy Sitä Oikeaa, jonka kanssa voisi aidosti ajatella olevansa loppuelämänsä, vaan aina tulee jotain sellaista esiin, miksi ei. Kun luottamus on rikottu riittävän monta kertaa, sen palautuminen ja usko siihen, ettei tulisikaan petetyksi seuraavassa suhteessa, ei ihan helposti palaudu. Olen aiemminkin kirjoittanut sinkkuudesta tänne ja pohtinut näitä samoja aiheita, että mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.

Onko sinkkuuteni ongelma muille?

Onko sinkkuus sitten onelma vain muille, mutta ei sinkulle? Iltalehden jutussa näin oli päässyt käymään: jatkuvasti joku muistuttaa, että kuinka se mieli sitten muuttuu kun Sen Oikean löytää. Mitä jos ei muutukaan? Että jos ei vaan enää yksinkertaisesti huvita? Onneksi nykyään parisuhde tai sen puute ei määrittele enää yhtään mitään. Periaatteessa. Ja periaatteessa juuri määrittelee: se määrittelee joidenkin osalta suhtautumisen sinkkuihin. Ne ajat, jolloin parisuhteessa olevat kokivat sinkut uhkana, eivät tästä erittäin vapaamielisestä maailmasta muuten ole kadonneet mihinkään. Sinkulle ei tule kutsuja pariskuntien illanviettoihin samalla tavalla ja jos tulee, keskustelu alkaakin pyöriä pelkkien parisuhteitten ympärillä. Niin helposti käy, samalla tavalla kuin yhtä helposti voi käydä sellaisessa porukassa jossa kaikilla paitsi yhdellä on lapsia. Se on minusta todella raskasta mutta onneksi omaan ystäväpiiriin ei kuulu ainoatakaan sellaista ihmistä, joka puhuisi jälkikasvustaan koko ajan. Eihän sellaista jaksa.

Omat tulot ja omat menot

Kun asuu yksin, vastaa kaikesta yksin mutta voi myös kuluttaa kaiken ihan issekseen. Omat tulot ja omat menot on sinkkuuden puolesta liputtava asia siinä mielessä, että paitsi seksin määrästä, riidellään rahoista ja niiden käytöstä sekä tietysti kotitöistä. Sinkkuna nämä kaikki asiat ovat omalla kontolla ja ihan rehellisesti sanottuna eipä ole tullut riitaa näiden viimeisen viiden vuoden aikana jotka olen sinkkuna ollut 😉 Allekirjoitan nuo kaikki edellä mainitut asiat niiksi, minkä osalta on tullut riitaa ja jopa ero omalla kohdalla. Jos ei selkeitä pelisääntöjä ole, on riita 100-varma asia jossain kohtaa. Olisi jotenkin tosi erikoista jos nyt pitäisi alkaa käyttää rahaan johonkuhun toiseen (Rockya en laske nyt tähän vaikka kokoonsa nähden se puudeli kyllä osaa rahaa kuluttaa, sen sanon!), kun on tottunut itsekseen olemaan. Voin huoletta, kenenkään napisematta, ostaa kasan uusia vaatteita (Bubbleroomin tilaus muuten saapui tällä viikolla ja siinä oli monta keeperiä!) tai herkutella ihan milloin haluan, juuri niinkuin haluan eikä ole ketään vinkumassa, että ”no ethän sä nyt voi tolleen herkutella, mieti nyt miten epäterveellistä!”. So what!

No mutta, kaikista sinkkuuden ihanuuksista huolimatta en ole ihan täysin vielä menettänyt uskoani siihen että joskus jonkun tapaisin. Ajattelen sen ennemminkin niin, että en tarvitse välttämättä ketään, mutta oma Tarzan vierellä tätä elämänpolkua olisi astetta fantsumpaa kulkea. Vuosia sitten ajattelin asian ihan toisin: etten millään selviä yksin, että pitää olla se mies tukena ja turvana, etten halua olla vanhapiika. Onneksi ajat ovat muuttuneet, monessakin mielessä ja vuodet vierineet!

Muistakaa kuitenkin aina ainakin yrittää elää sitä omanlaistanne elämää, ei kenenkään muun. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi sinulle eikä ole ollenkaan häpeä myöntää, että kokee tarvitsevansa sen miehen rinnalleen elämää ihmettelemään, kunhan tarpeen vaatiessa tiedät pärjääväsi myös omillasi 🙂

Hihhulimaisesti rakkautta elämäänne ja etenkin tähän kesään 2020 toivottaen!

P.S. Täältä lukemaan muita sinkkutarinoitani http://www.salitar.fi/?p=346

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *