+ monta kedon kukkaa ja skumppalasia & juhannustaikoja mutta ei yhtään Tinderiä = Juhannus nolla-ajalla?

0af40af8-fe99-46a9-9c5a-164ffbadc69d

Kymppiuutisten loppukevennys Juhannuksen aatonaattoiltana: kuvaelma siitä, miten Juhannusta viime vuosisadan alkupuolella vietettiin. Mummini tokaisi, että kyllä silloin oli erilaiset touhut, kun ei ollut noita kaikenmaailman vemputtimia ja ulkona vaan leikittiin ja Juhannuksen valmistelutkin olivat ihan erilaisia kuin nykyään. Ja olivathan ne, hevosvoimin tehtiin maatilan työt, ei ollut sähköä eikä välttämättä minkään sortin puhelinvemputtimiakaan. Mutta touhua, iloa, naurua ja tanssia riitti!

Jäin sitten miettimään sitä, että oliko se Juhannus perimmäiseltä tarkoitukseltaan kuitenkaan erilainen kuin mitä aiempina vuosikymmeninä, saatikka vuosisata sitten (mummini on 90 v. kiitettävässä iässä). Ei varmastikaan ja uskon mummini olevan tästä samaa mieltä. Nykyään tosin peltohommat eivät välttämättä kuulu keskikesän juhlaan eikä hevosvoimilla ole mitään tekemistä sen kanssa, millä kulkupelillä Juhannuskokkoa mennään ihmettelemään sillä eihän sitä kokkoa edes saa polttaa kuin sateella ja kuka nyt silloin siitä olisi nauttimassa? 😉 Hauskanpitoa ei kukaan kuitenkaan ainakaan toistaiseksi edes täällä sääntö-Suomessa ole kieltänyt ja sitä riitti meidänkin Juhannuksen vietossa jälleen kerran kun käynnistettiin perinteiset kesäolympialaiset. Ja tanssiksikin laitettiin, tosin välillä soitettiin konemusiikkia ja välillä sitten vanhoja iskelmiä, jokaiselle jotakin! Yhteistyötä ja tiimihenkeä tarvittiin varmasti sata vuottakin sitten, kuten myös nyt. Me kaikki haluamme kuulua johonkin porukkaan, tai vaikka useampaankin. Yhteenkuuluvuuden tunne on geeneissä ja auttaa jaksamaan vaikeissa tilanteissa.

Mummin puhuessa kaikenmaailman vemputtimista huomasin samalla miettiväni, että kyllä tuohon puhelimen kanssa seurusteluun vaan saa uppoamaan ihan liikaa aikaa. Silläkin uhalla, että Juhannuksen vietto ilman heilaa kolmessa eri sukupolvessa = nolla-ajalla kuulostaa katastrohvin ainesosilta. odotan jo innolla ensi kesän olympialaisia! Nauruhan pidentää ikää ja aion elää vähintään niin pitkään kuin meidän mummi!

Uskon vakaasti että juuri positiivinen ja ystävällinen elämänasenne vaikuttaa siihen, miten pitkään ja tyytyväisesti elät. Ihan oikeasti, yrittäkää aina etsiä jotain positiivista ennenkuin alatte synkistellä. Siinäkin mielessä motivaatio positiiviseen ajatteluun on korkealla koska olen sinkku. Ei kai kukaan nyt niin hullu ole että sitruunan kanssa alkaisi heilastella?

Juhannustaioista mummi muuten sanoi, että kyllä hänkin sen 7 kukkaa tyynyn alle tempun tietää, silloin voi unessa nähdä sulhasensa kuvajaisen. Mietin ääneen että onkohan ne leikit minun osaltani jo leikitty, niin mummi totesi siihen ykskantaan, että ei kun laitetaan molemmat niitä yrttejä, kyllä hänkin tässä elämässä vielä naimisiin voisi ehtiä 😉 Mummilla se on aina pilke silmäkulmassa, ihailtava elämänasenne <3

Enkä sitten kerrokaan, että teinkö Juhannustaikoja ja jos teinkin, niin kenen kuvajaisen unissa näin….

Stay tuned & pirteää Juhannuksen jälkeistä elämää!

 

img_1944

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *